Kauppaneuvos Osk. Huttunen (1865-1955) ei tiettävästi koskaan käynyt Britanniassa. Hän arvosti kuitenkin suuresti brittiläistä kulttuuria ja sivistystä ja toivoi testamenttinsa varoja käytettävän suomalaisten nuorten tutkijankoulutukseen ulkomailla, erityisesti Britannian vanhimmissa yliopistoissa. Vuodesta 1965 alkaen Osk. Huttusen säätiö on mahdollistanut yhteensä 176 tohtoriopiskelijan opinnot ja tohtorintutkinnot Cambridgessä, Oxfordissa ja muissa maineikkaissa yliopistoissa, keskimäärin kolmelle vuodessa. Säätiö on ollut edelläkävijä kansainvälisen liikkuvuuden ja kontaktien tukemisessa.
Tutkijankoulutus Suomessa on kasvanut ja laajentunut voimakkaasti kuluneina vuosikymmeninä. 1960-luvulla Suomessa valmistui alle 100 tohtoria vuodessa. Määrä kasvoi nopeasti, 1980-luvulla yli 300 tohtoriin vuodessa. 1990-luvun lamavuosina nuorisotyöttömyyden torjumiseksi suunnattiin huomattava lisäpanostus tohtorien koulutukseen ja perustettiin valtakunnalliset tutkijakoulut. Tultaessa 2000-luvulle tohtoritutkintojen vuosittainen määrä oli jo yli 1000. Vuonna 2020 tohtoreita valmistui 1840. Tohtoriopintojen rahoitus jakaantuu karkeasti siten, että (i) yliopistot ja tutkimuslaitokset, (ii) Suomen Akatemia ja muut rahoitusorganisaatiot sekä (iii) säätiöt vastaavat kukin noin kolmasosasta.
Valtion budjettiin sisältyvät tuoreet päätökset tähtäävät huomattavaan tohtoritutkintojen määrän kasvuun lähivuosina osoittamalla yliopistoille 1500 kolmivuotista tutkijankoulutuspaikkaa. Tavoitteena on reilusti yli 2000 tohtorin valmistuminen vuodessa. Heidän toivotaan sijoittuvan erilaisiin tehtäviin yhteiskunnassa, erityisesti elinkeinoelämän ja julkisten palvelujen piirissä.
Osk. Huttusen säätiön keskeinen tavoite, kansainvälisten yhteyksien vahvistaminen tohtorien koulutuksessa, on entistäkin tärkeämpi ja aitoa lisäarvoa tuova muuttuvassa tilanteessa. Säätiö kannustaa lahjakkaita nuoria ulkomailla tehtäviin tohtoriopintoihin pitkäkestoisin stipendein ja vastaa myös lukukausimaksuista, jotka voivat olla huomattavan korkeat esim. Brexitin jälkeisessä Britanniassa.
Tohtorin tutkinnon jälkeinen post-doc-vaihe on tärkeä erityisesti akateemisille tutkijanurille suuntautuville, ja kansainvälinen liikkuvuus on sen keskeinen osa. Osk. Huttusen säätiö aloitti ulkomailla tehtävien post-doc-tutkijankausien rahoittamisen vuonna 2004 ja on tähän mennessä tukenut yhteensä 98 post-doc-tutkijaa Euroopassa, Amerikoissa ja Aasiassa.
Säätiön uusin rahoitusmuoto on vuonna 2013 aloitettu professorien ”sapattikaudet” Cambridgen yliopistossa, yhteistyössä Clare Hallin kanssa. Osk. Huttunen Fellowship-rahoituksella säätiö haluaa kannustaa senioritutkijoita irrottautumaan arkirutiineista ja rakentamaan uusia yhteistyökuvioita Cambridgen akateemisesti rikkaassa ja monipuolisessa ympäristössä. Tähän mennessä Osk. Huttunen Fellowshipin on saanut 17 tutkijaa.
Osk. Huttusen säätiö elää ajassa ja on avoin uusille ajatuksille ja aloitteille, jotka tukevat sen sääntöihin kirjattuja tarkoitusperiä ja tavoitteita suomalaisen sivistyksen ja hengenviljelyn vahvistamiseksi kansainvälisten yhteyksien ja vaikutteiden kautta.
Säätiön alkuaikoina 2-3 % suomalaisista valmistuvista tohtoreista oli sen kasvatteja. Jos sama suhdeluku olisi nyt voimassa, stipendiaatteja pitäisi olla vuodessa n. 50. Tämä on tietysti epärealistista, ja siksi säätiön sääntöjen mukaiset uudet toimintamuodot ovat tarpeen.
13.5.2024
Risto Nieminen
akateemikko, Osk. Huttusen säätiön hallituksen puheenjohtaja stipendiaatti 1973-1975 (Cambridge)